Hintikka-Suku ry perustettiin Rautalammilla sukuseuran perustavassa kokouksessa 3.8.1985. Paikalle oli saapunut noin 250 suvun jäsentä. Sukuseuran toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin suvun vaiheiden selvittäminen, perinteiden vaaliminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen edistäminen suvun jäsenten keskuudessa. Hintikka Suku ry merkittiin yhdistysrekisteriin 13.6.1986.
Ossi Hintikan suunnittelema Hintikka-suvun vaakuna on hyväksytty Suomen Heraldisen seuran vaakunarekisteriin 17.11.1992 numerolla 511.
Hintikan sukuseuran perustamisen aloitteentekijä ja ensimmäinen puheenjohtaja ja sittemmin kunniajäsen Pentti Hintikka teetätti selvityksen sukututkija Seppo Sampiolla Hintikka-suvun varhaisemmista vaiheista. Hintikka-suvusta olivat keränneet aineistoa useat suvusta kiinnostuneet henkilöt, etenkin sukuseuran kunniajäsenet Alli Hintikka, Anni Haapamäki (o.s. Hintikka) ja Helvi Ritvanen (o.s. Hintikka). Näiden aineistojen pohjalta sukuseuran tilaamana Terhi Nallinmaa-Luoto selvitti suvun varhaisempia sukupolvia 1500-luvulta 1700-luvulle asti. Hänen koostamansa selvitykset on julkaistu Hintikka-Suku ry:n tiedotuslehdissä numeroissa 2/1988, 3/1989 ja 4-5/1989.
Tietojen kokoaminen ensimmäiseksi sukukirjaksi
Sukuneuvosto päätti kokouksessaan 7.3.1997 ryhtyä toimenpiteisiin sukukirjan toimittamiseksi. Tämän jälkeen erityisesti sukuseuran sihteeri Juhani Hintikka ja sukuneuvoston jäsen Heikki Hintikka keräsivät laajalti aineistoa 1700–1900-luvuilla eläneistä Hintikka-suvun eri haaroista. Sukuneuvoston jäsen Jaakko Hintikka tallensi tämän aineiston PAF-sukututkimusohjelmaan (www.familysearch.org/).
Osoittautui, että Rautalammin Matti Hintikasta 1500-luvulta lähtevä suku käsitti tuhansia henkilöitä, joiden henkilötietojen hankkiminen täydellisenä nykypäivään asti olisi ollut vaikeata käytettävien resurssien puitteissa. Niinpä sukuneuvostossa päätettiin, että ensi vaiheissa julkaistiin varhaisempia polvia käsittelevä aineisto 12. polveen asti, mikä ajallisesti vastaa noin 1900-luvun alkua. Rajoitettunakin julkaistu aineisto käsittää kolmatta tuhatta henkilöä.
Ensimmäinen Hintikan sukukirja ”Suur-Rautalammin Hintikat” valmistui 2002 ja se julkaistiin Korpilahden sukujuhlien yhteydessä. Kirja sisältää Hintikat miespuolista linjaa seuraten vuosilta 1500–1900.
Hintikka nimen historiaa ja laajuus
Sukukirja käsittelee Rautalammille 1500-luvun keskivaiheilla ilmaantuneen Matti Hintikan jälkeläisiä. Sukunimen kirjoitusasu vaihtelee vanhoissa asiakirjoissa melko paljon: Hinntzicka, Hintzicka, Hinzicke, Hijntzicka vakiintuen myöhemmin muotojen Hindicka ja Hindika kautta.
Matti Hintikka oli syntynyt vuosien 1525–1535 paikkeilla ja toimi isäntänä nykyisen Konneveden kirkonkylän keskustassa sijainneessa Sydänmaahintikan talossa ainakin vuodesta 1565. Talo tunnetaan alueella vuodelta 1561. Asiakirjojen mukaan Matti Hintikka toimi lautamiehenä ainakin vuonna 1572. Säilyneiden verotietojen perusteella hän oli suhteellisen varakas.
Matti Hintikan Hintikka-nimisiä jälkeläisiä on voitu selvittää noin pari tuhatta henkilöä. Ensimmäisen sukukirjan valmistumisen aikaan vuoden 2002 alussa Väestörekisterissä oli 1138 Hintikka-nimistä henkilöä, joista miehiä 567 ja naisia 571. Entinen nimi Hintikka oli noin 373 henkilöllä, joista naisia 357 ja miehiä 16. Kaikista näistä ulkomailla asui 20 ja Suomessa 353 henkeä. Luvuissa on huomattava, että rekisteriä alettiin pitää vasta 1960–70-luvun vaihteesta alkaen. Väestörekisterin mukaan ennen vuotta 1944 syntyneitä Hintikoita oli eniten Rautalammilla (116 henkeä), toiseksi eniten Hankasalmella (49) ja sitten Konnevedellä (37). Sen sijaan vuoden 1966 jälkeen syntyneitä oli eniten Helsingissä (49), Jyväskylässä (35) ja Laukaassa (29). Sukua on pidettävä keskisuurena, sillä se ei kuulu läheskään sadan yleisimmän sukunimen joukkoon.
Suoritettujen selvitysten perusteella näyttää siltä ,että jokseenkin kaikki nykyiset Hintikat ovat johdettavissa Matti Hintikasta, tosin täyttä varmuutta asiasta ei ole. Kuitenkin sukua on pidettävä varsin yhtenäisenä, sillä läheskään kaikilla näin laajan, 1500-luvun keskivaiheilta peräisin olevan suomalaisen sukunimen haltijoilla ei ole osoitettavissa yhtä kantaisää.
Sukutietojen keruu 2000-luvulla
Sukutietojen keräämistä jatkettiin aktiivisesti 2000-luvun alkupuolella. Kiinnostuksen kohteena olivat 1900-luvulla syntyneet ja eläneet henkilöt aina nykyhetkeen saakka. Työn tuloksena julkaistiin vuonna 2010 toinen sukukirja ”Suur-Rautalammin Hintikat II”.
800-sivuinen kirja sisältää kaikkiaan 7000 henkilöä. Sukuseuran keskeisten toimijoiden Juhani Hintikan ja Heikki Hintikan toimintamahdollisuuksien rajautuessa kokoamistyö jäi Jaakko Hintikan tehtäväksi. Hänen ja lähipiirinsä ansiosta kirjan saatiin painettavaksi Kalevi Oksasen puheenjohtajakaudella. Sukukirja on suoraa jatkoa ensimmäiselle osalle ja se käsittää uudemmat sukupolvet. Tutkimusaineistoa saatiin sukuseuran jäseniltä sekä sukulaisille suoritetuilla kyselyillä. Keskeisenä apuna oli vuonna 2004 Novo-Groupin välityksellä saatu Väestörekisterin Hintikka-aineisto. Yhteensä 160-sivuisen tulostusaineiston tallentamisessa sukututkimusohjelmaan Jaakko Hintikka teki suuren ja merkittävän työn.
Hintikka-suvun vaiheet jälkeläisineen on talletettu lähes kattavana kokonaisuutena 2000-luvun alkuun asti. Suvun myöhempien vaiheiden tallentaminen ja selvittäminen tapahtuu parhaiten eri sukuhaarojen puitteissa. Viimeisimpänä menetelmänä sukuyhteyksien selvittämisessä on hyödynnetty DNA-tutkimusta.
Päivitetty 10.9.2025